Tässä blogitekstissä hyvinvointivalmentaja Joonas kertoo opinnäytetyöstään, joka tehtiin Anni Immosen kanssa Meijän lukio -hankkeelle. Aiheena oli lukio-opiskelijoiden kiinnittyminen lukio-opintoihin. Keskeisinä kysymyksinä oli, kuinka hyvin opiskelijat kokevat olevansa kiinnittyneitä opintoihinsa ja mitkä tekijät vaikuttavat kiinnittymiseen.
Opinnäytetyön tausta juontaa juurensa edelliseen Meijän lukio -hankkeeseen, josta ajatus opinnäytetyöhön nousi ensimmäistä kertaa esille. Hankkeelta tuli useampia aiheita opinnäytetyölle, joista valikoimme mielenkiintoisuuden perusteella lukio-opiskelijoiden kouluun kiinnittymisen.
Tutkimuksellisena menetelmänä käytimme verkkokyselyä, joka toteutettiin syksyllä 2024. Kyselyyn vastasi 1720 opiskelijaa. Vastanneiden opiskelijoiden määrä yllätti täysin, kun odotimme alle 1000 vastausta. Kyselyssä tarkasteltiin kiinnittymistä kolmen näkökulman kautta: toiminnallinen (opiskelijan näkyvä toiminta kuten tehtävät ja säännöt), kognitiivinen (opiskelun panostaminen ja haasteisiin tarttuminen) ja tunneperäinen (opiskelijan tunnekokemukset koulusta). Kuva havainnollistaa kiinnittymisen kolmea ulottuvuutta.
Tulokset
Opiskelijat kokivat pääsääntöisesti olevansa kiinnittyneitä lukio-opintoihinsa, erityisesti tunneperäisesti. Yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet olivat tärkeimpiä tekijöitä kiinnittymisen kannalta, kun taas toiminnallisen ja kognitiivisen merkitys jäi vähäisemmäksi. Aineiston perusteella oppilaskunnan sekä tutoreiden merkitys opiskelijoille jäi yllättävän vähäiseksi, minkä vuoksi heidän toimintaansa voisi kehittää ja tukea enemmän, jotta se tulisi isommalle osalle opiskelijoita näkyväksi.
Positiivisina kiinnittymistä tukevina tekijöinä nousivat esiin sosiaaliset suhteet, kuten koulukaverit ja yhteisöllisyys, sekä motivaatio, koulun sijainti, henkilökohtaiset tavoitteet ja koulun ilmapiiri. Negatiivisina tekijöinä taas mainittiin motivaation puute, ajanpuute, liiallinen tehtävämäärä, epäonnistumisen pelko ja vaativat opintojaksot. Selkeänä teemana näkyy lukio-opintojen haastavuuden aiheuttamat vaikeudet. Avoimissa vastauksissa myös koulujen tilojen koettiin heikentävän kiinnittymistä.
Kouluun liittyvissä kysymyksissä opiskelijat arvioivat kouluun liittyvät asiat yleisesti positiivisina, mutta kiusaamisen ja syrjinnän puuttumiseen vähän alle puolet oli vastannut “en tiedä tai en osaa sanoa”. Tähän on vaikuttanut mahdollisesti, etteivät opiskelijat tiedä miten siihen puututaan koulun puolesta. Poissaoloihin liittyvissä kysymyksissä yleisin syy oli sairauspoissaolot ja väsymys. Yli puolella opiskelijoista ei ollut lainkaan poissaoloja, mutta noin 800 opiskelijalla oli toistuvia poissaoloja, joka voi viitata heikompaan kiinnittymiseen.
Vertailussa eri ryhmien välillä (sukupuoli, opiskeluvuosi ja lukion koko) löytyi merkittäviä eroja. Esimerkiksi naiset kokivat enemmän kiinnittymistä heikentäviä tekijöitä ja poissaoloja verrattuna miehiin. Lisäksi pienten lukioiden opiskelijat arvostivat koulun sijaintia enemmän kuin isoissa lukioissa, mikä saattoi johtua koulumatkan lyhyydestä pienemmillä paikkakunnilla. Tulos yllätti, koska oletimme isojen lukioiden opiskelijoiden pitävän merkittävämpänä koulun sijaintia. Ensimmäisen vuoden opiskelijat olivat aineiston perusteella enemmän kiinnittyneitä opintoihin, kuin toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat.
Työn kannalta keskeisemmät tulokset
Opiskelijoista suurin osa koki olevansa hyvin kiinnittyneitä lukio-opintoihin, mutta vahvinta kiinnittyminen oli tunneperäisesti. Sosiaalisia suhteita pidettiin todella tärkeänä läpi kyselyn aineiston. Motivaatio nousi myös merkittävänä kiinnittymiseen liittyen negatiivisena tekijänä, mutta myös positiivisena. Tämän vuoksi opiskelijoiden motivaatiota täytyisi tukea enemmän. Opiskelijoiden näkökulmasta suurimpia kehittämisen kohteita on yhteisöllisyyden parantaminen lukio arjessa ja tilaratkaisujen kehittäminen, jotta tilat vastaisivat paremmin opiskelijoiden tarpeita.
Tulevaisuus ja tämänhetkiset ajatukset
Tulevaisuudessa olisi tärkeää kehittää erityisesti yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia suhteita, sillä ne näyttivät olevan tärkeimmät tekijät opiskelijoiden kiinnittymisessä. Opiskelijoiden motivaatiota voisi myös tukea lisäämällä kasvokkaista palautetta ja tarjoamalla stressin- ja ajanhallintaa erityisesti toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille. Tällöin opiskelijoiden hyvinvointi ja kiinnittyminen paranevat, mikä taas tukee heidän opintojensa onnistumista ja jaksamista.
Opinnäytetyö prosessi oli stressaava ja raskas, mutta opetti tosi paljon. Virheitäkin meille sattui prosessin aikana, kuten 12 väitekysymyksen kohdalla oli virheellinen asettelu. Tämän vuoksi jouduimme käymään läpi yli 10000 vastausta läpi saadaksemme tulokset päteviksi. Tulevaisuudessa tulen varmasti tarkistamaan kyselyn läpi vielä tarkemmin, jotta tällaista virhettä ei sattuisi. Ajattelen Meijän lukio –hankkeen saaneen opinnäytetyöstä kattavan taustoituksen hankelukioiden opiskelijoiden kiinnittymisestä sekä lisäksi avoimista vastauksista tietoa.
Opinnäytetyö on luettavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/871227/Immonen_Ropponen.pdf?sequence=2&isAllowed=y
