HumanPower23 palkitsemisgaala järjestettiin Helsingissä 16.11.2023. Paikalla oli ihmisläheistä toimintatapaa edistäviä yrityksiä ja toimijoita, hanketiimiä edusti Sanna ja Mari. Voittopystit saivat Itä-Suomen yliopisto, Lähtijät -podcast ja A-lehdet.

Millä tavalla ihmisläheisyys näkyy tässä kyseisessä työelämäteossa?
Meijän lukio – Nuorten jaksaminen ja hyvinvointi Itä-Suomessa – hanke (rahoittajat Etelä-Savon Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma sekä hankeyhteistyölukiot) on lisännyt nuorten hyvinvointia ja jaksamista 13 lukiossa! Hankkeemme reippaat hyvinvointivalmentajat Mari, Jasmin ja Meiju ovat jalkautuneet lukioihin ja järjestäneet konkreettisia hyvinvointia lisääviä tapahtumia, kohdelukioiden erityispiirteet huomioiden. Hanke on tarttunut tärkeään nuorten mielen hyvinvointia tukevaan aiheeseen, lisännyt ryhmäytymistä ja sosiaalisia kokemuksia sekä mahdollistanut nuorten oman potentiaalin löytymistä ja uusien kaverisuhteiden solmimista. 

Hanke korostaa ihmisläheistä näkökulmaa ja keskittyy nuorten tarpeiden ja hyvinvoinnin huomioimiseen. Hankkeen alussa nuoria ja opettajia on kuultu keräämällä hyvinvointia ja jaksamista lisäävät toiveet, sekä koottu kouluilla jo olemassa olevat hyvät käytänteet nuorten jaksamista tukevista toiminnoista. Hankkeessa on rohkeasti ja kokeilevasti lähdetty luomaan palvelurepertuaaria hyvinvointia lisäävistä toiminnoista. Palvelurepertuaari on teemoiltu mielestämme selkeäksi ja yhteisöllisyyttä lisääväksi kokonaisuudeksi, joita ovat 1) fyysiset, 2) psyykkiset, 3) sosiaaliset, 4) digitaaliset ja 5) tiedollisen tuen palvelut, 6) koulutus ja kehittäminen, 7) resurssit ja 8) yhteistyö. Hanke on mahdollistanut innovatiivisen toiminnan, jolle kehitetään jatkumoa. 

Mitä hyvää tämä työelämäteko on tuonut työelämään?
Nuoret ovat tulevaisuuden työvoima
ja hanke on vastannut muuttuvan työelämän tarpeisiin ja tulevaisuuden työvoiman tarpeisiin tarjoten työkaluja ja resursseja hankkeen kohderyhmille. Fyysistä hyvinvointia on lisätty retkien, liikuntapäivien, luonto- ja seikkailuliikuntatapahtumien, rentoutustuokioiden ja lajikokeilujen myötä. Psyykkistä hyvinvointia on edistetty toteuttamalla ajankäytön ja stressinhallinnan oppitunteja, luonnosta voimaa -hyvinvointitoimintaa sekä aihepiirin luentoja. Sosiaalisuutta on lisätty mm. kevättempausten, yhteistyötapahtumien lähilukioiden kanssa, ryhmäytyspäivien/-tuntien, koulun yhteisten kulttuuritapahtumien, lautapeli-iltojen, tutorkoulutusten, ryhmäytysten, rennon välituntitoiminnan ja LUMA-kahvilan avulla. Digitaalisina palveluina on tuotettu hyvinvointibotti, sähköistä hyvinvointimateriaalia, tutorin käsikirja sekä 50 vinkkiä nuorten hyvinvoinnin ja jaksamisen tueksi. Tiedollisen tuen palveluina on toteutettu hyvinvointiluentoja, kuten älylaitteiden vaikutus nuorten aivoihin -luentoja, tietoiskuja päättöviikkoon valmistautumisesta sekä abi opettaa ykkösiä -pajat. 

Toiminta on kohdistunut myös koulutukseen ja kehittämiseen. Opiskelijoille on tarjottu motivaatiopajoja sekä luotu ja toteutettu osallistuminen nuorten hyvinvoinnin mittaamiseen (QSL). Opettajien osalta on kouluttauduttu tukemaan opiskelijoita motivaatioon ja toiminnanohjaukseen liittyvissä asioissa sekä pilotoitu hyvinvoinnin mittaamista (QWL). Yhteistyötä on toteutettu monipuolisesti niin koulukohtaisten opiskelijahuoltoryhmien, opiskelijakunnan hallituksen, tutoreiden, hyvinvointi- ja liikuntatutoreiden, rehtoreiden, koulujen yhteyshenkilöiden, opiskelijoiden ja opettajien, yhteistyöhankkeiden sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueen toimijoiden ja oppilaitosten kanssa.  

Mitä vaikuttavuutta tästä työelämäteosta on seurannut?
Miksi olemme ihmisläheinen työelämäteko? Hankkeen vaikuttavuus on merkittävä ja ihmisläheinen: Koulujen toimintakulttuuria ja yhteisöllisyyttä on kehitetty yli 3000 nuoren parissa ja siten on tuettu nuorten jatko-opintoihin ja työmarkkinoille siirtymistä. Hankkeen ydin eli hyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen, on auttanut nuoria myös löytämään omat voimavaransa, selviytymiskeinonsa ja potentiaalinsa eli kasvamaan yhteiskunnan jäseneksi. Olemme kasvattaneet Meijän lukio -henkeä ja ilmapiiriä!

Millä tavalla ihmisen kasvu, kehittyminen ja oppiminen on huomioitu tässä työelämäteossa?
Hankkeessa on otettu huomioon ihmisen kasvu, kehittyminen ja oppiminen monitasoisesti tarjoamalla monipuolisia resursseja ja tukitoimia, jotka tukevat nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä samalla henkilökohtaista ja ammatillista kasvua. Samalla opetushenkilöstön osaamista on lisätty motivaatio- ja toiminnaohjauskoulutusten avulla. Nämä toiminnot tukevat toisiaan ja edistävät uutta osaamista työelämää -ajatusta.

Miksi tämä teko on ihmisläheinen työelämäteko?
Mikä tärkeintä, kouluille jalkautuminen on mahdollistanut kohtaamisia, nuorten osallisuutta, yhteistyötä ja iloa! Mitä muuta voisikaan odottaa, kun laitetaan koulukuraattori, liikunnanopettaja, psykologian- ja uskonnonopettaja sekä kasvatustieteilijä samaan tiimiin? Olemme päässeet hyödyntämään aidosti koko tiimin erilaista osaamista ja työkokemusta ja työorientaatiomme on myös hyvin ihmisläheinen. Hanketiimimme on saanut jalansijaa kouluilla ja toiminta on otettu kiitollisuudella vastaan. Tiimimme on hitsautunut yhteen ja toiminnoissa on hyödynnetty omia vahvuuksia, onpa Meijän lukio -tiimin oma soittolista raikanut autossa ajellessamme kahden maakunnan ja 8 kunnan alueella vastuu kouluille hyvinvointia lisäämään.

Hankkeella on ollut sekä yksilökohtaista että yhteiskunnallista vaikutusta. Monesti kouluissa työskennellään säästöjen, leikkausten ja erilaisten pahoinvoinnista kumpuavien ryhmä- tai yksilöilmiöiden ja haasteiden parissa. Tässä hankkeessa on keskitytty pahoinvoinnin korjaamisen sijaan hyvinvoinnin löytämiseen, ja se on ollut myös työntekijöille hyvin virkistävää ja antoisaa. Hanke on asettanut nuorten hyvinvoinnin tukemisen etusijalle, ja pitkän aikavälin vaikutuksena ennaltaehkäissyt tulevaisuuden haasteita ja lisännyt tulevaisuuden työssä jaksamista. Tiivistäen hankkeen avulla nuorten hyvinvointia ja jaksamista sekä osaamista on lisätty, koulupudokkuutta ennaltaehkäisty ja jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä edistetty!

Mikä tässä ei ole ollut täydellistä / mitä olisi kehitettävää?
Olemme tiedostaneet, että hankkeessa ja toiminnassa on vielä kehitettävää.Hankkeessa on huomioitu vahvasti yhteisöllinen näkökulma eli hanke ei ole painottunut yksilökohtaiseen ohjaukseen. Kuitenkin sekä opiskelijoilta että koulun henkilöstöltä saatu palaute sekä kouluterveyskyselyjen tulokset kertovat, että tarve yksilökohtaiselle kohtaamiselle on suuri. Kouluihin kaivattaisiin aikuista, jolla olisi opiskelijoille aikaa. Yksilön ongelmat ja haasteet näkyvät yhteisössä, mutta joskus myös kumpuavat yhteisöstä. Siksi kouluyhteisön toimintakulttuurin tunteminen sekä kehittäminen on myös hyvin tärkeää, jos halutaan vaikuttaa opiskelijan hyvinvointiin. Tarvitaan matalan kynnyksen yhteisö- ja yksilötyötä. 

Olemmekin hakeneet toiminnalle jatkohanketta, jossa voisimme entistä paremmin tarjota matalan kynnyksen palveluja nuorille. Alueellisesti hankkeen toiminta kohdentuu 13 lukion alueelle, joten toiminta ei tavoita kaikkia nuoria eikä hyvinvointivalmentaja ole tullut kaikkien kanssa tutuksi. Valtakunnallisesti nuorten hyvinvoinnin huomiointi on tärkeää ja sitä edistetäänkin monenlaisilla toiminnoilla eri kunnissa. Tätä resurssointia tarvitaan jatkossakin. 

Lämpimät kiitokset kaikille hankkeemme toimintaan osallistuneille nuorille ja opettajille!

Gaalaterveisin,
Meijän lukio -hanketiimi